Henkilö hanskan takana

Huom! Kommentointimahdollisuus sivun alareunassa.

Minna Apajalahti

Haastattelu:Sari Komonen
Kuva: Lea Houtsonen

6.3.2014 015

Minna Apajalahti treenaa Riennon riveissä

Nimi:            Minna Apajalahti
Ikä:                 33 v.
Ammatti:   Fysioterapeutti (hieroja, jalkinevalmistaja, suutari)

Kuinka kauan olet harrastanut nyrkkeilyä?
Syksystä 2013 mutta jo aikaisemmin Kankaanpäässä koulussa ollessani kävin noin vuoden nyrkkeilytreeneissä. Harjoitukset oli hyvin saman tyyppisiä. Veli ja Matti Koota vetivät niitä. Jos ei olisi oikeasti osaavat henkilöt valmentamassa, niin en sellaisena ”fitness juttuna” lajia jaksaisi harrastaa.

Entä miten alunperin päädyit nyrkkeilyn pariin?
Kankaanpäässä joku koululta kävi treeneissä ja houkutteli mukaan. Mitäpä sitä vieraalla pienellä paikkakunnalla, pakko oli keksiä jotain. Pitää aina myös kokeilla jotain uutta, ihan sama mikä on laji. Kuopiossakin koulussa ollessa oli käyty täällä lajiesittelyssä. Jos en silloin olisi ollut hiihdossa niin täysillä mukana, niin olisi saattanut kärpänen puraista jo tuolloin. Eli se on ollut odottamassa aikaa parempaa.

Mitä laji sinulle antaa?
Tämä on harvoja lajeja, joita kroppani kestää ja pystyn treenaamaan lujaa. Esim. maastossa en pysty juoksemaan, mutta tässä saa itsestä irti ilman, että paikat hajoaa. Aina myös oppii jotain uutta, eikä tämä ole liian helppoa. Salilla on hyvä henki eli vaikka treenataan kovaa, niin porukkahenki on rento.

Mikä on menestyksesi salaisuus, vahvuutesi?
Kova pää, sitkeys. Menen läpi mistä tahansa. Niin kauan treenataan, että opitaan.

Entä kiinnostaako otteleminen?
Ei tässä vaiheessa, mutta ei sitä koskaan tiedä, sen verran yllytyshullu olen. Niin kauan kun homma on hauskaa ja sitä tykkää tehdä, niin hyvä.

Haluaisitko jotain muutoksia harjoituksiin? Eli risuja, ruusuja, kehittämisideoita?
Hiihtotreeneistä voisi jotain soveltaa, mutta pitää käydä vähän pidempään, että tietää mitä kaipaa lisää. Harjoitukset ovat monipuolisia ja on hienoa, että niin monentasoiset voi treenata keskenään. Välillä salilla on tosi paljon porukkaa, mutta sehän kertoo siitä, että jengi tykkää treeneistä.

Onko sinulla muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Kengänteko, nahkatyöt, halonhakkuu ym. pikku askareet. Kettuterrieri ja saksanpaimenkoira pitävät liikkeessä aamuin illoin. Talvisin hiihdän ja lumikenkäilen (jos lunta on), kajakki puolestaan odottaa varastossa jäiden lähtöä. Retkeily ylipäänsä on siis harrastuksena ja vaellusreissuja Kilpisjärven suunnalla on tullut tehtyä. Teininä pelasin aktiivisesti jalkapalloa Lieksan suunnalla ja hiihdin kilpaa.

Kerro vähän lisää hiihtourastasi.
13-vuotiaasta asti treenasin valmentajan alaisuudessa. Torinon olympialaisiin 2006 piti lähteä, mutta kilpaa hiihdin vuonna 2005 viimeisen talven, sitten hajosi polvi ja olkapää.

Mutta menestystä ennätti tulla?
18-vuotiaana voitin PM mestaruuden; silloin Björgenin Marit oli kolmas. Tilillä on myös muutama nuorten SM-mitali, joista yksi mestaruus. Maailman cupissa olin parhaimmillaan kuudes vuoden 2005 talvella. Skandinavian cupissa tuli myös voittoja. Dopingiin en urani aikana törmännyt, vaikka hiihtopiirejä silloin doping kuohuttikin.

Nyrkkeilytreeneissä tuttua on vain hiihtoliike loppuverryttelyssä, mutta olisiko lajeilla jotain muutakin yhteistä?
Sprintit oli hiihdossa minun vahvuus. Sprintin kesto on 2-3 minuuttia kerrallaan ja niitä tulee kisasta riippuen useampia peräkkäin. Eli siinä on jotakin samaa kuin nyrkkeilyssä. Hiihtoaikojen treeneistä voisi olla jotain hyötyä nyrkkeilypuolellakin esimerkiksi kestävyyden ja happojen siedon osalta. Hiihto oli toisaalta enemmän yksin puurtamista, nyrkkeilyä ei sillä tavalla voi yksin treenata. Se, mitä hiihdosta kaipaan on, että maitohapot maistuvat suussa. Niitä harjoituksia voisi nyt tulevana kesänä esim. Puijolla hyödyntää Riennonkin treeneissä. Otatko haasteen vastaan?

Miko Kivinen

Haastattelu: Sari Komonen
Kuva: Lea Houtsonen

Miko Kivinen

Miko Kivinen Kuopion Riennon kuntonyrkkeilytreeneissä.

Nimi:       Miko Kivinen
Ikä:    45 v.
Ammatti: Näytelmäkirjailija, näyttelijä, muusikko

Pieni elämänhistoria eli mistä olet kotoisin?
Synnyin Jyväskylässä, mutta suurimman osan elämästäni olen asunut Kuopiossa. Lahdessa opiskelin valokuvausta ja valmistuin 1992, mutta niitä hommia en ole tehnyt.

Kuinka sinusta sitten tuli näytelmäkirjailija/näyttelijä?
Kervolan Pertin kanssa perustettiin leikillään Kuopion kansallisteatteri vuonna 1992. Kirjoitettiin, ohjattiin ja näyteltiin näytelmät itse. Sitten siitä tuli vahingossa ammatti, kun siitä maksettiin palkkaa. Näytteleminenkin on vähän kuin liikuntaa. Jotta pääsi liikkumaan, piti sitten alkaa kirjoittaa näytelmiä. Kun kirjoitan, puhun ääneen ja liikun, en vain istu koneella.

 Entä miten päädyit nyrkkeilyn pariin?
Serkku harrasti lajia, joten minulla oli sellainen kuva, että nyrkkeily on kunnon urheilua ja tappelua eikä mitään leikkiä. Kavereita on käynyt myös kuntonyrkkeilyssä ja he olivat kovakuntoisia, joten mietin, että mikä tämä laji oikein on. Lisäksi halusin parantaa krav magan tekniikoita. Kuva lajista on muuttunut paljon monipuolisemmaksi. Riennossa kaikki treenaa samalla tavalla, olipa sitten kilpailija tai kuntoilija. Tekemällä huomasin, että tämä on hieno laji ja vaatii äärimmäistä keskittymistä. Edes joskus on skarppina eli täällä salilla ollessa.

Kuinka kauan olet harrastanut lajia?
Neljä kuukautta olen käynyt Riennon treeneissä.

Mikä lajissa sitten ”koukuttaa” ja on niin mukavaa?
Yleiskunnon kannalta tämä on hyvä ja on ohjatut treenit. Kuntosalilla treenaaminen on erilaista ja ankeampaa. Täällä on sosiaalinenkin puoli, kun on porukkaa. Lisäksi lajissa pystyy koko ajan kehittymään. Tämä ei kuitenkaan ole totista, vaikka tosissaan tehdään. On huumoria, hyvä meininki ja mukavia ihmisiä. Tunsin heti itseni tervetulleeksi.

Menestyksesi salaisuus, vahvuutesi?
Olen sitkeä kuntoilija. Mielellään en anna periksi, vaikka väsyttäisi.

Entä kiinnostaako otteleminen?
Huvikseen voisin sparrata.

Millaista palautetta annat treeneistä?
Olen tyytyväinen näihin treeneihin. Rakenne harjoituksissa on hyvä: kuntopiiri, paritekniikat, säkki ja palauttelut; selkeät treenit ja selkeät ohjeet. Punttia voi sitten nostaa muualla.

Onko sinulla muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Nuorempana harrastin kestävyysjuoksua ja olen tykännyt juosta. 25-vuotiaana menin karateen, joka kiinnosti, koska siinä oli paritekniikoita ja muutenkin monipuolisempaa kuin juoksu. Harrastin sitä neljä vuotta. Muutkin sen tyyliset lajit kiehtoo, joten olen harrastanut mm. taijia ja defendoa, ja krav magassa käyn silloin tällöin. Lisäksi vielä astangajoogaa ja erilaisten instrumenttien soittoa sekä musiikkia muutoinkin eri muodoissa. Vaimon sanoin harrastan harrastamista.

Mari Heikkinen

Haastattelu: Sari Komonen

mari

Marin ja Pontuksen tyylinäyte.

Nimi: Mari Heikkinen
Ikä: 25 v.
Ammatti: Lääketieteen opiskelija. Valmistun keväällä 2014. Erikoistumisalaa en ole vielä päättänyt, mutta valmistumisen jälkeen aloitan työt terveyskeskuksessa.

Kuinka kauan olet harrastanut nyrkkeilyä?
Kuopiossa on nyt kuudes vuosi menossa. Sitä ennen kävin peruskurssin Joensuussa.

Entä miten päädyit lajin pariin?
Menin Joensuussa peruskurssille, kun koulun seinällä oli ilmoitus ja sain kaverinkin mukaan.  Sitä ennen olin harrastanut Han Moo Dota Lieksassa pari vuotta, joten tämän tyyppiset lajit kiinnostivat. Kun muutin Kuopioon, halusin jatkaa nyrkkeilyä ja onnekseni eksyin Riennon salille.

Mikä lajissa sitten ”koukuttaa” ja on niin mukavaa?
Muut asiat unohtuvat, kun joutuu keskittymään tekemiseen. Tällä salilla on myös todella hyvät valmentajat ja mukava porukka muutenkin. Treenit on kovia ja siitä nauttii, kun joutuu laittamaan itsensä koville. Tykkään myös siitä, että laji sopii niin aloittelijalle kuin pitempään harrastaneelle, ja aina riittää uutta opittavaa.

Kauanko olet kilpaillut?
Kaksi kisakautta on takana ja tämä on kolmas kausi, mutta tällä kaudella ei vielä ole ollut matseja.

Mikä sai aloittamaan kilpailemisen?
Jo Joensuussa oli puhetta kilpailemisesta, että ehkä joskus voisi sitäkin kokeilla. Peruskurssillakin treeneissä oli sparraamista, joten se on kuulunut itselläni lajiin aina. Ottelemisen aloittaminen vähän venyi, kun ajattelin aina, että en minä vielä ole siihen valmis. Sitten vaan päätin aloittaa ja katsoa mitä siitä tulee. Ykä ei ole koskaan painostanut kilpailemaan, vaan päätöksen tein ihan itse.

Nyrkkeily on ”painoluokkalaji”, mitä ajattelet siitä?
Ei se ole ollut ongelma. Jos itse ottaa paineita painosta, niin kyllähän niitä saa. Olen otellut 60 kg ja 57 kg sarjoissa. Tavallisesti paino on lähempänä 60 kg, mutta ei ole tarvinnut monen päivän tiukkoja vetoja (painon pudotusta) tehdä. Kun vähän katson syömisiä, niin pääsen helposti 57 kiloon. Tuo on hyvä painoluokka, koska siihen pääsen helposti ja vastustajatkin on sitten sen verran kevyempiä.

Miten valmistaudut kisoihin?
SM-kisoissa olen käynyt kerran, joten mitään rutiinia ei ole. Viime keväänä ennen kisoja sparrattiin enemmän ja harjoitukset koveni. Edellinen päivä otettiin sitten kevyemmin. Yksittäisiin matseihin ei valmistauduta mitenkään erityisellä tavalla, vaan treenataan kuten aina. Tulen vaan salille ja teen mitä Ykä käskee. Juuri ennen ottelua lämmitellään huolella (kuten aina ennen treenejä) ja lyödään Ykän kanssa pistareita. Mitään henkilökohtaisia ennen matsia suoritettavia rituaaleja minulla ei ole.

Menestyksesi salaisuus, vahvuutesi, ”bravuurisi”?
Bravuureja en kyllä osaa nimetä. Ainakin olen itsekriittinen. Käyn salilla ja teen sinnikkäästi töitä. Luotan siihen, että Ykä tietää paremmin, ja yritän parhaani mukaan noudattaa viisaamman neuvoja. Sillä asenteella mennään, että jokainen matsi pitää lähteä voittamaan. Pidemmän tähtäimen tavoitteena olisi menestyä SM-kisoissa.

Palautetta treeneistä?
Risuja en halua antaa, ruusuja pelkästään. Kuntopiirit on aina yhtä kamalia, mutta jälkeenpäin siitäkin jää vaan hyvä olo. Venyttelyt ei myöskään kuulu omiin suosikkeihin, koska olen jäykkä kuin rautakanki. Säkin hakkaaminen, paritekniikat ja sparri ovat kaikki mukavia treenimuotoja. Parasta on kuitenkin pistareiden lyöminen Ykän kanssa, koska se on niin nopeatempoista.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Meillä on newfoundlandinkoira Pontus, jonka kanssa lenkkeillään ja touhutaan. Tykkään myös pyöräilystä. Talviaikana se on lähinnä hyötyliikuntaa, kun pyörällä pääsee kouluun ja joskus treeneihin, mutta kesällä käyn pitempiäkin lenkkejä. Liikuntaharrastusten lisäksi teen käsitöitä, lähinnä ompelen vaatteita ja neulon.

Jarno Launonen

Haastattelu: Sari Komonen Kuva: Lea Houtsonen

Jarno Launonen

Jarno Launonen Kuopion Riennon kuntonyrkkeilytreeneissä.

Nimi: Jarno Launonen
Ikä: 36 v.
Ammatti: Järjestelmäasiantuntija
Motto: Lahjattomat treenaa

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä ja miten päädyit lajin pariin?
Tässä muodossa olen harrastanut kuntonyrkkeilyä reilut kolme vuotta. Taustaa on juniorivuosilta karatesta ja potkunyrkkeilystä. Karatessa kilpailinkin ja olin toiminnassa mukana noin 10-vuotiaasta. Sitten 15-vuotiaana tuli muita lajikokeiluja mm. potkunyrkkeily ja ju-jutsu.

Opiskelun, työn ja perheen perustamisen vuoksi oli välillä harrastustoiminta hiljaisempaa. Mutta nyt on taas mahdollisuus treenata. Nyrkkeily tuli kuvioihin, kun halusin kokeilla jotain uutta. Hyvän kaveriporukan kanssa oli tarkoitus aloittaa jokin harrastus ja he oikeastaan päättivät lajin puolestani.

Toinen syy aloittaa nyrkkeily oli niska-hartiaseutua kuormittava näyttöpäätetyö, joka motivoi liikkumaan omatoimisesti. Istumatyön vastapainoksi on pakko tehdä jotain muuta, joten nyt on palattu ”juurille” eli treenaamisen pariin. Ja tämä on niska-hartioille yksi parhaista lajeista, mitä olen kokeillut, jos vaan muuten pää ja paikat kestävät.

Mikä lajissa sitten ”koukuttaa” ja on niin mukavaa?
Masokisti pitää perusluonteeltaan olla ja halu pistää itsensä fyysisesti tiukoille. Pidän siitä, että saa itse päättää tason, millä harrastaa. Joskus on parempia päiviä ja joskus huonompia, mutta hiki tulee aina. Ja liikunta ylipäänsä koukuttaa; treenin jälkeinen olotila on itsessään tavoittelemisen arvoinen.

Porukka täällä on myös yksi tekijä. Salilla on yhdessä tekemisen meininki. Harva pystyy itsekseen treenaamaan kovasti.

Menestyksesi salaisuus?
Minulle menestys tarkoittaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, selviytymistä jokapäiväisistä askareista ja liikkumisen iloa. Oikea asenne ja pieni pilke silmäkulmassa auttavat aina eteenpäin.

Haluaisitko itse joskus kilpailla (otella)?
Voi olla, että käyn joskus kehässä, mutta kuntonyrkkeily on minulle enemmän hyötyliikuntaa kuin kilpailua. Ehkä vuosien varrella on myös hieman viisastunut eikä mene kehään siten, että on nenä poskella.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Opiskelu on tavallaan harrastus. Opiskelen kauppatieteitä yliopistolla työn ohessa, hitaasti eteenpäin taapertaen. Lisäksi lenkkeilen, talvella hiihtelen, fiiliksen mukaan käyn puntilla, uimassa jne. Salibandyä pelaan aktiivikaudella 1-2 kertaa viikossa parin eri porukan kanssa. Kesällä minuun saattaa myös törmätä lavatansseissa, vaikkei sitä tästä jalkatyöskentelystä päätellen uskoisikaan.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin?
Tilat ja harrastajien määrä rajoittavat etenkin syksyllä ja vuoden alussa. Puitteet huomioiden olen tyytyväinen siihen, miten hommaa täällä tehdään. Ehkä joitakin säkin lyöminen kyllästyttää, mutta itse tykkään siitä. Se ei vikise eikä lyö vastaan. Muitakin välineitä löytyy, joten mahdollisuuksia kyllä on. Kesäisin on perinteisesti ollut kaikenlaista oheistoimintaa eikä tämä vuosi tunnu sinällään olevan mitenkään poikkeava. Jännityksellä odotankin, mitä Reiska-MM tuo tullessaan ensi kesänä. Vinkkinä treenikavereille – kävin pari kuukautta sitten silmäleikkauksessa, joten osumatarkkuuskin on oletettavasti hieman parempi jatkossa…

Anne Kekäläinen

Haastattelu: Sari Komonen Kuva: Lea Houtsonen

Anne_Kekäläinen

Anne Kekäläinen

Nimi: Anne Kekäläinen
Ikä: 19v.
Ammatti: Leipurikondiittori, opiskelen nyt ensimmäistä vuotta hotelli- ja ravintola-alaa eli restonomiksi.

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä ja miten päädyit lajin pariin?
Vuoden verran. Kaveri ehdotti, kysyi kiinnostaisiko laji ja olin jo aikaisemmin miettinyt jonkin itsepuolustustyyppisen uuden harrastuksen aloittamista.  Eli tämä tuli sopivasti, vaikka kaveri ei jatkanutkaan kovin pitkään.

Mikä lajissa sitten ”koukuttaa”/on mukavaa?
Kun aloitin, minulla oli huono kunto. Ajattelin, että jos en käy treeneissä, olen luovuttaja ja siksi jatkoin. Treenit on monipuolisia, on kivaa ja siksi jäin. Täällä saa myös purkaa stressiä säkkiä lyödessä ja säkkitreeni on kivaa, vaikka ei stressaisikaan. Tykkään kyllä myös pariharjoittelusta ja siitä että on vaihtelua. Etenkin, jos on vähemmän porukkaa, jolloin on voitu mm. hypätä naurua tai tehdä muuta erilaista.

Menestyksesi salaisuus?
Joka kerta, kun käy treeneissä, oppii ja kehittyy (etenkin jos on kiinnostunut).

Suosikkilyöntisarjasi?
Parhaiten lyön vasen-oikea suorat.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin?
Vähän huonoa on, jos on tosi paljon porukkaa eikä mahdu kunnolla tekemään ja kesällä liukas lattia on miinusta. Mutta toisaalta, jos ei osaa jotakin, niin aina löytyy joku, joka neuvoo ja se on hyvä. Silloin kun on vähemmän porukkaa niin useammin voisi tehdä ns. kiertävää harjoitusta (erilaisia tehtäväpisteitä).

Seuraatko lajia muuten tai haluaisitko itse joskus kilpailla (otella)?
Seuraisin ehkä enemmänkin, jos viettäisin enemmän aikaa tietokoneella, mutta olen siinä laiska. Telkkarista joskus saatan otteluita katsoa. Itse haluaisin vielä kehittyä enkä jämähtää ja jos minusta tulee sen verran hyvä, niin voisi kai sitä kilpaillakin.

Mitä laji on antanut sinulle?
Olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut reippaammaksi. Ennen oli helppo olla kotona sohvalla, mutta nyt vaikka keli olisi huono, tulee lähdettyä salille.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Sählyä pelaan viikonloppuisin, jos käyn kotipaikkakunnalla Tuusniemellä. Ja lisäksi kuntosaliharjoittelua jonkin verran. Joskus kun on aikaa, tulee leivottua, mutta arkisin syön ihan tavallista ruokaa opiskelijabudjetilla (ei siis mitään gourmetia).

Hannu Rautio

Kuopion Riennon puheenjohtaja

Haastattelu: Sari Komonen Kuva: Lea Houtsonen

Hannu Rautio

Riennon puheenjohtaja Hannu Rautio.

Nimi: Hannu Rautio
Ikä: 57
Ammatti: Tarkastaja (työsuojelun vastuualueella)

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä ja miten päädyit lajin pariin?
Aloitin vuonna 1997 tai 1998. Vaimoni velipoika kertoi näistä treeneistä. Siitä jonkin ajan päästä tulin hänen kanssa yhtä matkaa treeneihin.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?
Olen yrittänyt tehdä kotona vatsaa, selkää jne. mutta se on niin tylsää hommaa. Näin porukalla tulee tehtyä niitä ihan huomaamatta. Psyykkinen ja fyysinen kunto on tärkeitä ja ne kulkevat käsi kädessä. Täällä fyysisen kunnon eteen tulee tehtyä sellaista,
mitä ei itsekseen kotioloissa tekisi. Kun fyysinen kunto on hyvä, niin jaksaa muitakin asioita paremmin. Ja mitä paremmin pääsee lajiin sisään, sitä paremmin huomaa sen monipuolisuuden ja se motivoi treenaamaan.

Menestyksesi salaisuus?
Pitkäjänteisyys. Tätä on tehnyt melko pitkään mutta silti siitä löytää uusia asioita ja huomaa oman vajaavaisuuden. Yksinkertainen laji, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Se vaatii keskittymistä. Siitä saa myös hyvän mielen, kun näkee miten salilla käyvät viihtyvät täällä ja heillä on hauskaa treeneissä. Porukka on motivoitunutta ja ottaa treenit tosissaan. Kaiken kruununa on hyvä valmennus ja treenit. Täällä annetaan myös jokaiselle mahdollisuus edetä lajin parissa. Ketään ei pakoteta mutta tuetaan. Osa kuntoilijoista on innostunut jatkamaan harrastusta menestyksekkäälle urheilu-uralle saakka. Meillä on hyvä yhteishenki.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin?
Treenit muuttuvat tilanteen mukaan ja mikään uusi asia ei ole kielletty. Treenin luonne ja laatu riippuu vetäjästä eli meneekö totutun kaavan mukaan. Mutta vetäjät voivat ja saavat tuoda uutta. Vetäjät katsovat myös, miten toiset treenejä pitävät ja ottavat sieltä
toimivia juttuja. Ollaan siis avoimia kaikelle kehitykselle. Näillä harrastajamäärillä treenien konseptin muuttaminen on hankalaa mutta ehdotuksia otetaan vastaan.Kesällä on toki erilaista, kun voidaan treenata ulkona.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Kävelyä ja hiihtoa. Tarkoitus on alkaa harrastaa uintia. Tavoitteena on opetella vapaauinti. Olen mukana myös ay-toiminnassa.

Olet myös seuramme puheenjohtaja. Kerrohan miten hommaan päädyit ja mitä terveisiä haluat lähettää.

Pitkään minua pyydettiin puheenjohtajaksi ja viimein vuonna 2006 suostuin. Seuraava vuosi olikin seuran 100v. juhlavuosi ja se oli koko johtokunnalle työntäyteinen ja opetti paljon. Hoidimme juhlavuoden hyvin, oli paljon tapahtumia ja toimintaa.
Puheenjohtajana on mukava olla seurassa, jolla menee hyvin. Treeneissä käy motivoitunutta ja aktiivista porukkaa, valmennus ja treenien vetäjät ovat ammattitaitoisia ja asiansa osaavia, seuran talous on kunnossa, talkootoiminta toimii hyvin.

Ainoa huoleni on se, että nuoret jäsenemme eivät ole lähteneet mukaan seuran kehittämis-ja johtotoimintaan. Se olisi tärkeää seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kehittyäksemme ja pysyäksemme ns. ajan hermolla tarvitsemme seuran päätöksen tekoon nuortenkin näkökulmia ja ajatuksia. Toimintamme jatkumisen kannalta on välttämätöntä, että seuramme kaikki jäsenet, iästään huolimatta kokevat tärkeäksi osallistua myös seuramme johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen.

Itse olen ollut ns.siirtymäkauden puheenjohtaja, mutta silti puheenjohtajana pitkään. Aluksi minua huoletti ottaa puheenjohtajuus seurassa, jolla on yli 100-vuotinen historia. Mikään ei jatku ikuisesti ja sellaisella seuralla, jolla ei ole järjestäytynyttä toimintaa, ei ole mahdollisuuksia eikä tulevaisuutta. Meidän tulevaisuutemme näyttää hyvältä. Meillä on innostuneita treenaajia, urheilijamme menestyvät hyvin ja talkootoimintaamme osallistuminen on aktiivista. Mutta nämä asiat eivät poista sitä tosiasiaa, että toivomme seuran päätöksentekoon
ja toiminnan kehittämiseen jäseniltämme samaa aktiivisuutta ja intoa, jota muusta toiminnastamme löytyy. Seuran päätöksentekoon osallistuminen on mielenkiintoista ja antoisaa eikä pelkästään tylsää kokouksissa istumista. Kannattaa kokeilla. Siitä saattaa hyötyä myös opiskelussa ja työelämässä.

Julkaisimme seuramme arvokkaasta ja hienosta toiminnasta 100-vuotisjulan kunniaksi historiikin. Suosittelen siihen tutustumista. Siitäkin käy ilmi, että emme ole pelkästään nyrkkeilyseura vaan monipuolinen ja vireä yleisseura. Olemme avoinna koko ajan uusille
lajeille, jos vain vetäjiä löytyy. Tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja edistämiseen. Seuran toimintaan osallistuminen on
edullista, koska emme hae toiminnastamme taloudellista hyötyä. Meillä on yhdessä tekemisen pitkä perinne ja näyttää siltä, että sitä tarvitaan nykyaikanakin.

____________________________________________________

Tumi Turunen

Haastattelu: Sari Komonen Kuvat: Pekka Pitkänen

Kari "Tumi" Turunen

Kari ”Tumi” Turunen matkan varrella Pietarissa.

Nimi:  Kari Ensio Turunen – ”Tumi”
Ikä:  61v.
Ammatti: Kulttuuriteknikko
Motto: Täysillä eteenpäin

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä?
Vuodesta 1973 asti olen ollut Riennon jäsen, aluksi vain jäsenmaksun maksajana ja ehkä noin 15 vuoden ajan nyrkkeilyn harrastajana.

Miten päädyit lajin pariin?
Sokan Antti houkutteli mukaan harjoituksiin ja kertoi miten ihanaa tämä on. Vaikka ei se silloin ollut niin ihanaa, kun oli 10 miestä ja kaksi naista. Nyt on ihanampaa, kun on enemmän naisia. Joutuu punnertamaankin ihan kunnolla, että näyttäisi nuorekkaalta ;). Nyt tosin uskaltaa olla jo mukana ”invalidijaostossa” eli treenata vähän liikuntarajoitteisenakin. On hienoa, että voi tulla harjoituksiin, vaikka olisi kropassa vähän vammojakin. Kintut ei kestä hyppimistä, mutta säkkiä lyödessä jalat on tietyssä asennossa. Mukavaa, kun täällä on monen tasoisia treenaajia. Kaikki on omaan kroppaansa nähden yhtä väsyneitä treenin jälkeen, olipa sitten ammattilainen tai kuntoilija.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?
Joku harrastus pitää aina olla. Kulttuuripuolella joutuu tekemään raskaampiakin juttuja, joten piti ottaa nyrkkeily ihan vakavasti. Monipuolisuus on tässä hyvä juttu, isot lihasryhmät joutuu töihin. Tosin fysioterapian myötä olen huomannut, että pitäisi pieniäkin lihaksia treenata. Monipuolista tämä siis on ja kavereitakin on tullut lajin parista.
Kehässäkin on mukava olla, kun on kaksi saman tasoista, yhtä hidasta. Kehään olisi hinku takaisin, se viehättää edelleen. Yksi ottelu on takana ja tuntui hirmu mukavalta. Haasteita otetaan siis vastaan! Sarja olisi 60, mutta ei siis kiloissa 😉

Menestyksesi salaisuus?
Yksi ottelu on takana ja se päättyi Pekka Pitkästä vastaan tasapeliin 49-49. Säkin hakkaamisesta tykkään ja joskus tuntuu, että se onnistuukin. Sarjojen oppiminen on välillä vaikeata, voi mennä sekaisinkin, mutta ei kai se niin tarkkaa ole.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin?
Enpä osaa sanoa. Itseni pitää treenata pieniä lihaksia, joita ei täällä tule harjoitettua, jotta välttyisi leikkauksilta. Se, että vetäjät vaihtelee takaa vaihtelua harjoituksiin. Ykän pariharjoitussarjat on hankalia, mutta tuovat myös ilon aiheita, kun vaikea sarja onnistuukin, kun esimerkiksi sarjan loppuosa onkin jo ennestään tuttu.
Treenitilat kaipaisivat parannusta ja niitä luvattiin kunnostaa jo kaksi vuotta sitten, mutta mihin lie tyssäsi se suunnitelma. Tila on huono, sillä esim. ilmanvaihto ei ole riittävä.
Mutta harjoituksissa sinällään on hyvä perusperiaate: lämmittely, säkkitreeni ja venyttely ja näiden sisällössä vaihtelua sopivasti. Välillä alkulämmittely voisi olla vaihtelevampikin. Itsenäisesti tehtävät liikkeet on hyviä.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Teatterin tekeminen, on tullut tehtyä useampikin juttu vuodessa. Nykyisin olen vähemmän estradilla ja enemmän lavan takana valo- tms. hommissa. Tällä hetkellä olen myös Telmi -teatterin ohjaajana ja käsikirjoittajana kerran viikossa. Maaliskuussa on ”Kummitusjuttu” näytelmän ensi-ilta.
Toisena harrastuksena näin työttömänä ollessa on rahan säästäminen pyörämatkaa varten. Tarkoitus olisi pyöräillä Hong Kogista Pekingiin. Maaliskuun 14. päivä on lähtö ja matkan kesto on kaksi kuukautta. Euroopassa ja Venäjällä on ajettu jo paljon, monet maat on käyty läpi. Tämä harrastus alkoi 20 vuotta sitten. Aasia on vielä kokonaan käymättä ja ehkä edullisempi kohde ja tuli siten valituksi tällä kertaa. Pitkäsen Pekan kanssa on tehty nämä matkat kahdestaan. Jos olisi kolme matkassa, pitäisi neuvotella jo enemmän tai sitten olisi itse oltava matkan johtajana, auktoriteettina. Pekan kanssa on jo tottunut ajamaan, se on helppoa. On vähän kuin naimisissa olisi. Nyt tietää jo mitä toinen ketkuilee, ennen tarvitsi enemmän pinnaa.

Kerrohan vielä tästä uudesta seniorijumpasta.
Se on tarkoitettu pääasiassa 55 vuodesta ylöspäin tai jos ei muuten ole hirveän hyvä kunto. Tarkoitus olisi saada ihmisten kunto kohoamaan UKK instituutin suositusten mukaan. Liikuntapiirakka on sama 20- ja 65-vuotiaille. Jos joku todella heikkokuntoinen tulee kylmiltään mukaan kuntonyrkkeilytreeneihin, ei hän ehkä tule toista kertaa. Tässä jumpassa toimin vertaisohjaajana, vähän hitaammin tehdään, ikään kuin olisi 13. erä. Ja iän myötä tasapainoasiat tulee enemmän esille, niitä pitäisi treenata. En tiedä pelottaako säkit ja nyrkkeilyn maine kovana lajina, mutta ei sen tarvitse olla sellaista. Säkin hakkaamisesta on hyötyä hartioille ja muutenkin, vaikka sitä tekisi vähän hitaamminkin. Tarkoitus olisi kävellä myös maastossa ja tutustua kaupungin kuntopalveluihin (jotka ovat edullisia eläkeläisille)! Puijo kiinnostaa minua etenkin nyt, kun ei ole enää itikoita. Polkujen kävely kehittää myös tasapainoa. Toisena päivänä treenataan salilla lihasvoimaa ja kuntoa, toisena päivänä ulkoillaan sään salliessa. Treenipäivät on tiistai ja torstai klo 10-11.30. Mukaan voi tulla milloin vain. Jos touhu alkaa kiinnostaa, sitten voi maksaa seuran jäsenmaksun (60€/6kk). Näissä treeneissä on kiva käydä, koska on tilaa ja rauhaa tehdä omaan tahtiin, mutta kuitenkin porukalla!

Iisi-Raider Tumi Turunen

Myös Unkarin Pusta tuli pyöräilijöille tutuksi.

 

Ismo Huotari

Ismo_Huotari

Haastattelu:Sari Komonen, kuva: Irene Houtsonen

Nimi:  Ismo Huotari
Ikä:  41v.
Ammatti: Muurari

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä?

Kolme ja puoli vuotta, syksyllä tulee siis neljä vuotta täyteen.

Miten päädyit lajin pariin ja Riennon harjoituksiin?
Aikoinaan vuonna -90 kävin Helsingissä nyrkkeilemässä Stadikan reeneissä. Ei minulla ollut sinne mennessä edes kenkiä mukana, mutta kysyivät, että haluaako poika turpaan. Vastasin, että kyllä ja siitä se lähti, antoivat kengätkin.
Sitten myöhemmin Siilinjärvellä töissä ollessa tuli puhe, että olen joskus nyrkkeilyä harrastanut. Kaveri pyysi opettamaan, hankittiin vermeet ja jonkin aikaa hakattiin toisiamme minun kodin takapihan nurmikolla. Tuumattiin kuitenkin, että eiköhän lähdetä salilta oppia hakemaan. Kaveri ei ole treenaamista jatkanut, mutta minä jatkoin. Hyvä, että lähdettiin salille, silloin oli ”lännenmiehen” tavat, mutta salilla huomasin, etten osaa mitään.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?

Selän kanssa on todettu ongelmia, mutta kun täällä käy, niin selkä ei ole oireillut.
Tietysti myös henkinen ja fyysinen puoli kasvaa tämän monipuolisen lajin parissa ja pysyy ukko kunnossa. Muuten olen kuin laiskamato, mutta ohjatussa liikunnassa tulee tehtyä. Minulle tämä on ehdoton juttu. Täällä on hyvä valmennus, hyvä henki ja vain taivas rajana, jos haluaa oppia.

Menestyksesi salaisuus?

Siitä mistä lähdettiin, on tullut monella saralla oppia. Olen päässyt vähän hajulle, mitä nyrkkeily on. Ennen oli ”lännenmiehen” huitomista, mutta nyt olen jo vähän hajulla, mikä se vasen on. Tietysti myös huippu hyvä valmennus, kun jaksavat opettaa tällaistakin työlästä tapausta. Ykälle siis erityiskiitokset ja muillekin vetäjille! Itseänsä kun ei näe ja voi kuvitella tekevänsä hyvin, mutta kaveri vierestä näkee virheet ja voi opastaa.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin? 
Eipä ole muutostoiveita. Pistareita kyllä tykkään lätkytellä.

Onko sinulla jotain tavoitteita harrastuksen suhteen?

Tavoitteena on jatkossakin käydä 2-3 kertaa viikossa harjoituksissa ja kehittyä. Myös kesällä on tarkoitus käydä nyrkkeilemässä ja muutoinkin hoitaa kuntoa. Tietysti viinijuhlatalkoisiin on osallistuttava ja toivottavasti moni muukin sinne tulee! Siellä on hyvä henki ja mukavaa tekemistä. Johtokunnan toiminnassa olen toista vuotta nyt mukana ja talkoissa touhuamassa mm. kisoja järjestelemässä.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Perinteiset tanssit kesällä lavoilla ja talvella missä nyt sattuu olemaan, kalastus, ja joskus vesijuoksu. Menneen talven uusi laji on avantouinti Vuorelassa. Tutustuin naiseen, jonka kesämökillä uitiin kesä ja yhdessä päätettiin lähteä talvella avantoon uimaan.

Onko sinulla jotain mottoa?
Toiminta on taikasana. Ilman omaa halua ei tapahdu mitään. Omat luut on salille hilattava, mikäli odottaa, että tapahtuu jotain.

Anna Karjalainen

Anna-Karjalainen
Anna Karjalainen

Haastattelu: Sari Komonen, kuva: Lea Houtsonen

Nimi: Anna Karjalainen
Ikä: 32v.
Perhe: Mies ja kaksi lasta (1- ja 3-vuotiaat)
Ammatti: Tutkija (eläinbiotekniikan väitöskirja työn alla)

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä?
Syksystä 2011.

Miten päädyit lajin pariin ja Riennon harjoituksiin?
Naapurin Marja kertoi, että tämä on hyvä laji. Sitten houkuteltiin vielä pari muuta kaveria mukaan, jotta olisi kyytiläisiä ja tulisi varmemmin lähdettyä treeneihin. Lähdin matkaan ilman, että olin käynyt lenkillä tai muuten kuntoillut. Ajatteli, että muuten ei tule lähdettyä ikinä, jos ensin pitää kohottaa kuntoa. Hyvä, että lähdin, tämä on samalla elämäntaparemonttia. En kuntoillut aikaisemmin ja lapset oli muka tekosyy, ettei ehdi. Mies kuitenkin kannusti, että mene vaan ja hän jäi mielellään lasten kanssa. Jos en olisi lähtenyt, paino olisi varmasti lähtenyt nousuun.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?
Lapset kiristävät välillä hermoja, mutta tämä on tarpeeksi ärhäkkä laji eli huomaan olevani paremmalla tuulella kotona, kun pääsen käymään harjoituksissa. Nyt kun olen käynyt jo puoli vuotta, niin huomaan, etten enää lähde vain kuntoilun takia vaan on muutenkin kiva käydä treeneissä. Koko ajan pystyy kehittymään eikä ole ikinä valmis ja huomaa, että kunto on noussut ja pysyy tekemään enemmän.

Menestyksesi salaisuus?
Se, että mies hoitaa lapsia, ilman sitä en voisi käydä täällä.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin? 
Olen kyllä tykännyt treeneistä. Välillä, kun kävin kolmesti viikossa, huomasin harjoitusten olevan aika samanlaisia, mutta nyt kun käyn kahdesti viikossa, treeneissä on tarpeeksi vaihtelua. Vaikka olenkin aloittelija, olen saanut hyvin vinkkejä; kaikki auttavat kaikkia.
Kaikki harjoitusmuodot on mukavia ja erilaisten parien kanssa tekeminen opettaa ja antaa vaihtelua. Vinkkinä kaikille, että älä ota aina samaan paria! Vaikka on hyvin erikokoisia treenaajia, kaikki pystyvät tekemään kaikki harjoitukset. Suosittelen tätä lajia kaikille, ketkä haluavat saada kiloja pois. Eikä täällä ennätä miettiä lapsia, kun miettii miten jalat on ja miten käsiä pitikään liikuttaa.

 

Saija Rankinen

Saija-Rankinen
Saija Rankinen

Haastattelu: Sari Komonen

Nimi: Saija Rankinen
Ikä: 28v.
Ammatti: Sosiaalityöntekijä

Kuinka kauan olet harrastanut kuntonyrkkeilyä?
Viisi vuotta.

Miten päädyit lajin pariin ja Riennon harjoituksiin?

Harrastin aikaisemmin ju-jutsua noin neljä vuotta, joten treenipaikka tuli tutuksi ja näki, mitä muita lajeja tällä salilla treenaa. Ju-jutsussa tuli sellainen vaihe, että teki mieli vaihtaa lajia. Olin juuri treenannut vihreän vyön kokeeseen, mikä oli aika intensiivistä ja vaativaa ja tuli vaan jotenkin mitta täyteen. Ilmapiiri tatamilla on myös erilainen, paljon jämptimpi ja kuri kovempi, mistä en ehkä niin paljon tykännyt. Ajattelin, että kuntonyrkkeily voisi olla minun juttu. Lyöminen oli ju-jutsussakin mukavaa ja siksi päädyin kuntonyrkkeilyn pariin. Kuntonyrkkeilyssä ei tarvitse olla hirmuisen kunnianhimoinen eikä kilpailla.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?

En tässä vaiheessa kaipaa liikuntaharrastuksessa etenemistä tai suuria haasteita vaan rentoutta. Täällä tulee sopivasti uutta opittavaa: uusia sarjoja ja vanhoja joissa on parannettavaa. Nyrkkeily on vaan niin kivaa ja kamppailulajit ylipäänsä. Se hyvänolontunne, mikä liikunnasta tulee, on itselle sellainen juttu että joku laji on oltava. On päiviä, kun treeneissä ei mene hyvin ja päiviä, kun jaksaa tehdä täysillä sarjat loppuun asti. Kun treenit menee hyvin ja jaksaa tehdä kunnolla, niin se on hirmu mukavaa ja palkitsevaa.

Näissä treeneissä on myös kivaa, että on helppo tulla mukaan milloin vain, vaikka olisi pidempikin tauko takana (sairaus tai joku muu juttu), kun tämä ei sillä tavalla ole selkeästi etenevä ryhmä josta jäisi jälkeen. Ja toisaalta jos intoa on, niin voi käydä useamminkin kuin kaksi kertaa viikossa ja halutessaan voi vaikka alkaa matsaamaan niin saa lisää haastetta.

Menestyksesi salaisuus?
Menestyksestä ei minun kohdalla voi puhua sikäli, etten ole kilpaillut, mutta pystyn lyömään kovaa ja voimaa lyönteihin löytyy.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin? 
Kun on pitkään käynyt, alkaa treenit toistamaan itseään. Alku- ja loppulämmittelyt voisivat olla monipuolisempia ja jos olisi useampia vetäjiä, niin tulisi vaihtelua. Parin kantamiset ja kottikärrykävelyt ym. pareittain tehtävät alkulämmittelyt ovat olleetkin hyviä ja monipuolisia, kun koko kroppa rasittuu. Etenkin, jos on vähemmän porukkaa, sitä kannattaisi hyödyntää. Tatamin puolella voi tehdä erilaisia harjoituksia silloin kun sinne pääsee. Tilat täällä on ahtaat, etenkin vuoden alut ja syksyt, kun on paljon uusia harrastajia. Viime aikoina olenkin siirtynyt joskus kehään matsaamaan, kun kehään mahtuu joskus paremmin kuin säkille.

Onko sinulla tällä hetkellä muita harrastuksia nyrkkeilyn lisäksi?
Satunnaisesti pelaan sählyä ja käyn kuntosalilla. Joogaa olen kokeillut kansalaisopiston kurssilla, se on hyvää vastapainoa nyrkkeilylle. Varsinkin, jos on nyrkkeilytreenin jälkeen lihakset jumissa, niin se tuntuu hyvältä. Mutta siinä ei syke nouse eikä tule hiki, mitä kaipaisin liikunnalta, eli en varmaankaan jatka sitä pitemmän päälle. Mutta olen siis liikunnan suhteen sekakäyttäjä.

 

Kimmo Soivio

Kimmo-Soivio
Kimmo Soivio

Haastattelu: Sari Komonen

Nimi: Kimmo Soivio
Ikä: 40v.
Ammatti: Kemisti

Miten päädyit lajin pariin ja Riennon harjoituksiin?
Lapsuudesta asti minulla on ollut kavereita, jotka ovat nyrkkeilleet. Itse sulattelin asiaa tapani mukaan hitaasti, aikuisiälle vuoteen 2005 asti. Nyrkkeilyn alkeet opin Jyväskylässä JTN:n treeneissä. Kun muutin Kuopioon, ajattelin etsiä täältä kuntonyrkkeilyseuran ja Riento oli ainoa varteen otettava vaihtoehto.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?
Tämä on monipuolista liikuntaa ja hyvin ohjattua. Riittää, kun tulee salille, niin sitten ei tarvitse 1,5 tuntiin ajatella mitään, jos ei halua. Tekee vaan mitä käsketään. Täytyy kyllä kahdeksan vuoden kokemuksella sanoa, että iänikuinen
vasen-oikea alkaa tympimäänkin jossain välissä; ei tätä enää niin ”sata lasissa” tee. Oman kropan mukaan mennään, jotkut liikkeet ei vaan sovi. Tämä on nykyisin tapa ja tottumus, ei näistä treeneistä enää osaa poiskaan olla.

Oletko joskus kilpaillut?
Kyllä yhden amatöörimatsin olen ottanut Pannuhuoneen terassilla Savolaisen Mikkoa vastaan joskus vuonna 2005 tai 2006. Voitin pisteillä 2-1. Enemmän se oli sellainen lämmittelyottelu. Sitten tuli ikä vastaan ja kilpaileminen jäi siihen.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin? 
Kehottaisin kaikkia kuuntelemaan omaa kroppaa treenatessa. Itsellä on pomppimisesta ja kovan säkin hakkaamisesta vähän tullut ongelmia. Toivon treeneihin musiikkia ja vähän rytmisempää menoa 😉

Mitä muita harrastuksia sinulla on?
Lukeminen, erilaiset pelit (kortti-, seura- ja lautapelit), liikunta yleensäkin, kuten sähly ja sulkapallo.

Olet myös mukana Riennon johtokunnassa. Kerro vähän, mitä johtokunta tekee ja kuinka itse lähdit hommaan mukaan?
Johtokunta päättää yhdistyksen varainkäytöstä ja varainhankinnasta sekä siitä miten varoja käytetään toiminnan tukemiseksi. Itse olen johtokuntatyössä keskittynyt talkootoimintaan ja järjestin viime syksynä talkootoiminnan kehittämisviikonlopun Tahkolla. Johtokunnan toimintaan lähdin alunperin mukaan noin kolme vuotta sitten, kun pyydettiin.

Kuinka usein johtokunta kokoontuu?
Johtokunta kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa seuran kerhohuoneella Alavassa ja muutoin tarvittaessa. Kokouksissa käydään läpi edellisen kokouksen pöytäkirja, postit, urheilutulokset, miten on pärjätty kilpailuissa, mitä kisareissuja on tulossa ja ketkä niihin osallistuu. Lisäksi päätetään salille hankittavista välineistä,
hanskoista, hyppynaruista, kuntopalloista yms.

Kuinka monta jäsentä johtokunnassa on ja millaista porukkaa te olette?
Johtokunnassa on seitsemän jäsentä, kaikki ukkoja. Naisvoimaa kaivattaisi kipeästi! Ei se mikään salaseura ole. Oma kokemus on, että aika vähällä on päässyt, aikaa ei mene ihan älyttömästi. Ykä hoitaa kisapuolen, Peiposen Jussi talkoot ja Raution Hannu johtaa orkesteria, me muut hoidetaan mitä hommia jää.

Minkälaisia tavoitteita johtokunnalla on vuodelle 2012?
Vuoden ensimmäinen kokous on vasta tulossa, silloin varmaan mietitään tarkemmin tavoitteita. Mutta viinijuhlatalkoot on perinteisesti ollut seuran pääasiallinen rahan lähde ja seuran talous on sen ansioista tyydyttävällä tolalla. Ehkä mietimme myös, miten johtokunnan toiminnan läpinäkyvyyttä voisi parantaa.

Voiko johtokunnalle antaa palautetta ja miten?
Kyllä voi, esimerkiksi Riennon nettisivujen kautta tai salilla minulle henkilökohtaisesti. Aika vähän sitä on tähän mennessä tosin tullut.

—————————————————————————-

Emil Mattson ja Pyry Ahonen

Pojat
Emil Mattson ja Pyry Ahonen

Haastattelu: Sari Komonen, kuvat: Maaria Sahimaa

Nimi: Emil Mattsson
Ikä: 14v.
Ammatti: Koululainen, Hatsalan klassillinen koulu
Suosikkiaine: Liikunta
Tylsin aine: Uskonto

Nimi: Pyry Ahonen
Ikä: 12v.
Ammatti: Koululainen,
Snellmanin koulu
Suosikkiaine: Liikunta
Tylsin aine: Kaikki aineet on ihan mukavia, mutta kemia ei niin paljon kiinnosta.

Kuinka kauan olet harrastanut nyrkkeilyä?

Emil: Keväästä 2011 alkaen.
Pyry: Noin 3 kuukautta.

Miten päädyit lajin pariin ja Riennon harjoituksiin?

Emil: Isä ehdotti, että haluaisinko kokeilla nyrkkeilyä. Netistä löydettiin sitten Riennon sivut ja sitä kautta salille. Nyrkkeily on meillä geeneissä, sillä isosetä Paavo Mattsson voitti aikoinaan raskaan sarjan SM kultaa. Myös pappa ja papan veljet nyrkkeilivät.
Pyry: Kaveri oli aloittanut harrastuksen vähän aikaisemmin ja äiti on nuorempana myös nyrkkeillyt. Myös lajin monipuolisuus houkutteli mukaan.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?

Emil: Hyvä meininki ja sopivan tiukat treenit, että saa kunnon hien. Harrastin ennen koripalloa Linkissä, lopetin sen ja nyrkkeily tuli tilalle. Täällä ei ole ihan pakko käydä joka harkoissa. Jos on matkalla tai muuten jää parit treenit välistä, niin se ei ole niin iso juttu.
Pyry: Tämä on hyvää urheilua ja tulee hiki. Pariharjoittelusta tykkään eniten mutta kuntopallo ei kuulu suosikkitreenimuotoihin.

Kiinnostaisiko sinua alkaa kilpailemaan (ottelemaan)?

Emil: Kyllä, olisi kiva kokeilla sparraamista!
Pyry: Kyllä, mutta vanhemmat eivät ole niin innostuneita ajatuksesta.

Mitä muita harrastuksia sinulla on?

Emil: Harrastin aikaisemmin koripalloa yhteensä noin neljä vuotta. Nykyisin nyrkkeilyn lisäksi pelailen joskus kavereitten kanssa lätkää.
Pyry: Ennen pelasin jalkapalloa KUPSissa, mutta nykyisin tulee pelailtua ihan vaan kavereiden kanssa. Talvisin laskettelen temppusuksilla. Parhaat rinteet löytyvät Kasurilasta ja Pyhältä.

Haluaisitko jotain muutoksia Riennon treeneihin?

Emil: Eipä ole parannettavaa. Pariharjoittelu on suosikkitreenimuoto ja kuntopallon heittely taas ei ole niin kivaa.
Pyry: Eipä ole parannettavaa. Kuntopiiriä ja pariharjoittelua ei saa jättää pois!

Loppukommentit?

Pyry: Kaikki vaan harrastamaan kuntonyrkkeilyä!

————————————————————————-

Linda Lam

Linda_Lam
Linda Lam

Nimi: Linda Lam 
Ikä
: 24v.
Ammatti: opiskelija
Kotoisin: Wien, Itävalta

Mitä opiskelet?

Näin vaihto-opiskelijana pääaineenani on Public Health, mutta Wienissä opiskelen ravitsemustiedettä, jota täällä ei voi opiskella englanniksi. Opintoja on jäljellä noin 1,5 vuotta.

Miten päädyit juuri Suomeen opiskelemaan ja kuinka kauan opiskelijavaihto kestää?

Valitsin Suomen, koska täällä voi opiskella englanniksi. Tulin Kuopioon syyskuussa ja lähden joulukuussa.

Milloin aloitit nyrkkeilyharrastuksen?

Tänä syksynä täällä Kuopiossa, koska haluan pysyä hyvässä kunnossa. Kävin ensin kickboxing -kurssilla, mutta se oli enemmän tekniikan opettelua, joten Marja vihjaisi kuntonyrkkeilystä ja tulin näihin treeneihin. Ensin tosin ajattelin, ettei nyrkkeily ole minun laji ja naama kärsii. Mutta nyt tykkään jo lajista paljon ja voisin harkita jatkavani sitä myös Wienissä.

Mikä lajissa sitten on niin mukavaa?

Väistelyt, ylävartalon liikkuvuus, monipuoliset lyöntisarjat ja se, että täällä voi treenata niin kokeneet kuin vasta-alkajatkin samassa. Pidän myös treenisalista, koska täällä on useita budolajeja samassa paikassa. Vaikka Kuopio onkin pieni kaupunki, täällä on paljon budolajeja! Meillä kaikki karateseurat treenaavat eri paikoissa ja kilpailevat keskenään.

Mitä muita harrastuksia sinulla on?

Olen harrastanut karatea 10 vuotta. Nyt minulla on ruskea vyö, mutta aion suorittaa mustan vyön, kun palaan kotiin. Täällä en käy karatetreeneissä, koska se ei ole täyskontaktikaratea. Täyskontaktikaratessa potkut ja iskut saa tehdä perille asti, niin että ne osuvat vastustajaan. Karaten lisäksi tykkään lumilautailla ja kokata.

Mikä on lempiruokasi ja osaatko valmistaa sitä?

Suosikkiruokiani ovat suhsi ja lasagne. Lasagnea osaan tehdä mutta en suhsia. Harmi, ettei Kuopiossa taida olla japanilaista ravintolaa…

Entä mitä tykkäät Kuopiosta?

Kuopion etu ja haitta on mäkisyys! Ainakin pysyy kunnossa, kun joutuu nousemaan mäkiä… Järvi on kiva ja se, että keskustassa kaikki kaupat on lähekkäin. Kuopio on myös hyvin urheilullinen kaupunki: jäähalli, uimahalli, Puijo jne. Yliopisto on pieni mutta kaunis.

Ja lopuksi, mitä haluaisit mainita Itävallasta?

Itävallassa on kauniit maisemat, Alpit ja paljon vanhoja kauniita kaupunkeja kuten, Wien ja Salzburg.

Haastattelu: Sari Komonen

—————————————————————————

Saara Laulumaa

Saara_Laulumaa
Saara Laulumaa

Nimi: Saara Laulumaa
Ikä: 23v.
Ammatti:  Töitä biotieteen parissa, missä oma tutkimusprojekti estrogeenireseptoreihin liittyen (gradua vaille valmis siis)
Kotoisin: Nivalasta

Milloin aloitit nyrkkeilyharrastuksen?

Osallistuin keväällä 2011 yliopiston kuntonyrkkeilykurssille, jota Houtsosen Lea ohjasi. Lea kertoi Riennon treeneistä. Ensin epäilytti, että voiko sinne tulla, kun se kuulostaa ”kunnon urheilulta”. Mutta laji kiinnosti ja yliopiston kurssi oli hyvä, joten uskaltauduin treeneihin.

Mikä lajissa ”koukuttaa”?

Laji vaan tuntuu kivalta ja tykkään siitä, että kunnolla karjutaan ”TEE!!!” tai ”LYÖ!!!” jne. Tykkään treeneistä, kun saa kunnolla mäiskiä säkkiä ja oppii koko ajan. Ykän tsemppaus kannustaa vielä seuraavana päivänäkin. Välillä toki on päiviä, jolloin tuntuu, ettei mikään onnistu. Tämä on kuitenkin monipuolista kuntoilua ja kunnon hiki on koko ajan. Suosikkitreenimuoto vaihtelee päivän ja fiiliksen mukaan.

Mitä muita harrastuksia sinulla on?

Lentopalloa olen pelannut neljä vuotta. Meillä on oma seura, jonka pelivuorolla käyn kerran viikossa. Sen lisäksi lenkkeilen ja pelailen erilaisia pallopelejä pihalla kavereitten kanssa.

Ruusuja/risuja treenien suhteen?

Ilmastointi ja isompi sali olisi kiva. Mutta muuten treeneihin ei ole tässä ajassa ehtinyt kyllästyä. Pariharjoitukset ja kuntopiirit on hyviä.

Ja pohjalaiselta on vielä lopuksi pakko kysyä, että kuinka meidän savolaisten kassa tulee toimeen?

Ei täällä ole niin paljon savolaisia, kaikki on jostain muualta tulleita? Tai sitten savolaiset osaa piilottaa savolaisuutensa niin hyvin.

Haastattelu: Sari Komonen

——————————————————————

Ari-Pekka Keränen

AP_Keranen
Ari-Pekka Keränen

Nimi:Ari-Pekka Keränen
Ikä:  43v.
Ammatti: valokuvaaja

Milloin ja miten tulit aloittaneeksi juuri nyrkkeilyharrastuksen?

Aloitin nyrkkeilyn vuonna 1998 Rissasen Jorman kannustuksesta. Jorma kehui salin ilmapiiriä ja neuvoi, että nyrkkeilyssä jalkatyöskentely on samantyyppistä kuin esim. Helsingissä harrastamassani Kalissa.

Mikä on saanut pysymään lajin parissa?

Salilla on hyvä henki. Porukka haluaa haastaa itsensä, muttei liian vakavalla mielellä. Porukassa tulee tehtyä tehokkaammin eikä kehtaa ”lusmuilla” kun muutkin tekee. Nyrkkeily auttaa myös hartiavaivoihin ja sitä voi harrastaa vammoista huolimatta.

Parhaat puolet sinussa nyrkkeilyn harrastajana?

Olen tyytyväinen siihen, että tulee ylipäänsä treenattua. Olen myös osaltani pystynyt tuomaan monipuolisuutta harjoituksiin hyödyntämällä budopuolen oppeja nyrkkeilytreeneissä.

Mitä muita harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita sinulla on?

Kalastus… harrastus vai pakkomielle? Lukeminen ja retkeily.

Haluaisitko jotain muutoksia treeneihin? Risuja/ruusuja?

Tämä on kohtuu toimiva konsepti. Turha tehdä tästä virallisempaa, kun homma toimii näinkin. Tatamilta voisi tulla porukkaa meidän treeneihin, niin voitaisiin saada vaihtelua alku- ja loppujumppaan. Sali kaipaisi remonttia, vaikka mitään luksusta ei tarvitse ollakaan. Jalka- ja selkäystävällisempi lattia olisi hyvä, mutta ennen kaikkea toimiva ilmastointi.

Haastattelu: Sari Komonen
Kuva: Ari-Pekka Keränen

——————————————————————–

Lea Houtsonen

Lea_Houtsonen
Lea Houtsonen

Nimi: Lea Houtsonen

Ikä: 43v.
Ammatti: lastentarhanopettaja

Milloin aloitit nyrkkeilyharrastuksen?

Aloitin kuntonyrkkeilyn vuonna 1991 Ykän ja Peiposen Jussin vetämissä harjoituksissa Rauhalahdessa. Tuolloin oli lady boxing ”buumi” ja Riennon salilla oli vain miesten kunto- ja kilpanyrkkeilytreenit.

Ensimmäinen ottelu?

Ensimmäinen ottelu oli vuonna 1994. Se oli ensimmäinen virallinen naisten nyrkkeilyottelu Suomessa. Vastustajana oli TVS:n Marju Repo ja ottelu käytiin Kuopion kaupunginteatterin näyttämöllä. Sen jälkeen otteluita on kertynyt noin sata.

Menestys?

SM mestaruuksia ja SM hopeita.
Kansainvälisen Fenix cupin voitto kahdesti ja yksi hopea.
Vuoden paras naisnyrkkeilijä vuonna 1999.

Menestyksen salaisuus?

Kova työ ja lahjakkuus. Ja sen verran itsesuojeluvaistoa, että haluaa pistää päänsä pois lyöntien edestä 😉
Menestyksen kannalta on ollut tärkeää, että salilla on ollut paljon naisia, joiden kanssa on pystynyt ottelemaan ja saanut monipuolista harjoitusta. Myös Antti Pellin kanssa harjoittelu oli tärkeää, sillä kukaan ei voinut olla niin paha vastustaja kuin Antti, joten tulevia otteluita ei tarvinnut pelätä.
Hyvällä porukalla on siis oma osuutensa menestyksessä, mutta ilman hyvää valmentajaa ei olisi kenestäkään tullut hyvä. Ykä näkee nyrkkeilijät yksilöinä ja kehittää heidän parhaita puoliaan.

Ammattilaisuus?

Amatööriuraa en olisi halunnut lopettaa, mutta 35v. jälkeen ei voi enää kilpailla. Ammattilaissopimus on ja kaksi ammattilaisottelua. Mutta harva ottelutahti ei oikein sovi ja tämä on kuitenkin harrastus työn ohella. Kilpailu-uran lopettamisessa on auttanut se, että lajia voi edelleen harrastaa kuntoilumielessä ja salilla voi edelleen otella.

Mikä on saanut pysymään lajin parissa?

Nyrkkeily on elämäntapa, salilla on hyvä porukka, laji on monipuolinen ja itselle sopiva, on saatava hiki pintaan ja yhdessä tekeminen on tärkeää.

Mitä muita harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita sinulla on?

Penkkiurheilu monipuolisesti ja etenkin tennis, käsityöt, koiran ulkoilutus, mökkeily.

Ruusuja/risuja treenien suhteen?

Palautteen pitäisi oikeastaan tulla kuntoilijoilta, mutta isommat tilat olisi tarpeen, jotta mahduttaisiin kunnolla treenaamaan.

Haastattelu: Sari Komonen
Kuva: Maaria Sahimaa

——————————————————————–

Essi Ikonen

Essi_Ikonen
Essi Ikonen

Nimi: Essi Ikonen
Ikä: 28v.
Ammatti: lääkäri

Milloin aloitit nyrkkeilyharrastuksen?

Aloitin nyrkkeilyn Lean vetämällä kuntonyrkkeilykurssilla syksyllä 2003. Ensimmäinen ottelu oli 19.6.2004 Oulussa TUL:n kisoissa. Ottelun voitin 2-1, mutta muuten en muista ottelusta mitään.

Mikä on saanut pysymään lajin parissa?

Nyrkkeily on fyysisesti haastavaa ja aina voi oppia lisää. Lajilla on myös tärkeä merkitys sosiaalisen elämän kannalta, salilla näkee kavereita.

Menestys

SM kultaa 2007
SM hopeaa 2005, 2008 ja 2011
SM pronssia 2009
TUL:N mestaruus hopeaa 2008
Maajoukkue-edustus 2009 Suomi-Ruotsi maaottelussa
Hopeaa 2010 Falken Box Cup, Gävle, Ruotsi

Mitä muita harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita sinulla on?

Lukeminen, elokuvat, penkkiurheilu (jääkiekko, jalkapallo ja kamppailulajit), sisustaminen… ja punnituksen jälkeen ruokailu, etenkin eri suklaalaadut 🙂

Paheena:

Kärsimättömyys.

Mottona:

Mikä ei tapa, se vahvistaa.

Valmentajan (Yrjö Kosunen) kommentit Essistä

Loistava urheilija ja sitoutunut harjoittelemaan. Kun on jonnekin kisoihin lähtö, niin varmasti treenaa. Harjoituksissa saattaa ensin kritisoida esim. jotain lyöntisarjaa, mutta pian se jo onnistuukin.

Haastattelu: Sari Komonen
Kuva: Maaria Sahimaa

Vastaa